Suomi
Gamereactor
arviot
Mario & Sonic at the Rio 2016 Olympic Games

Mario & Sonic at the Rio 2016 Olympic Games

Marion ja Sonicin Rion reissu on jälleen monilta osin tuttua ja turvallista olympiahupailua.

Tilaa uutiskirjeemme tästä!

* Pakollinen tieto
HQ

Marion ja Sonicin olympiaurheilusarja alkaa päästä jo miehen ikään. Sarjan ensimmäisestä osasta on nimittäin kulunut jo yhdeksän vuotta, jonka jälkeen onkin ollut päivänselvää, että aina seuraavien olympialaisten koittaessa putkimies ja siili ottavat jälleen kisoihin digitaalisesti osaa. Rion olympialaiset eivät tee poikkeusta, vaikka sarjan suunta onkin edelleen hieman hakusessa.

Rion olympialaisista tuorein osa ottaa mukaansa 13 eri lajia. Itseään toistavat lajit on jätetty pois, mikä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että pituushypyn sijaan mukana on vain kolmiloikka, eikä keihäänheittoa lukuun ottamatta muita heittolajeja ole mukana. Ampumalajeista mukana on vain jousiammunta. Lajien vähäinen määrä herättää kummastusta ottaen huomioon, että 3DS-versiossa lajeja oli mukana melkein tuplaten.

Mario & Sonic at the Rio 2016 Olympic GamesMario & Sonic at the Rio 2016 Olympic Games

Suurin ihmetys on kuitenkin sarjan kaikissa aiemmissa osissa mukana olleiden Dream-lajien pudottaminen lähes kokonaan pois, sillä tällä kertaa variantit ovat tarjolla vain joukkuelajeissa. Niiden sijaan jokaisessa peruslajissa on universioista tuttuja ominaisuuksia mukana, eli esimerkiksi sadan metrin juoksussa alkunaputtelun jälkeen homma hoidetaan loppuun boostin avulla. Viestijuoksusta on vastaavasti tehty omalaatuinen rytmipeli, jossa vain ajoituksella ja boostien ketjuttamisella on merkitystä. Ratkaisu on osittain onnistunut, mutta jäin toden teolla kaipaamaan mielikuvituksellisempia versioita lajeista.

Tämä on mainos:

Rajatun lajimäärän ongelmaa korostavan lajien laadulliset erot. Osa lajeista on mainiota viihdettä ja esimerkiksi rytminen voimistelu saa Guitar Hero -veteraaninkin sormet solmuun vaikeimmilla tasoillaan. Jousiammunta ja ratsastus ovat niin ikään tarkkuudessaan ja nopeatempoisuudessaan hienosti onnistuneita. Sen sijaan kaikkien joukkuelajien fantasiaversiot ovat todella epäonnistuneita kökköjä, joiden pelaaminen kohottaa vain verenpainetta. Samaa voi sanoa myös pöytätenniksestä ja nyrkkeilystä. Varsinkin jälkimmäinen on todella ärsyttävää napinhakkausta pahasti viiveellisillä kontrolleilla.

Veikkailin pelin rakenteen olevan Lontoo-version tyyliin keskittyvän hupaisaan bilepelaamiseen, mutta väärässä olin. Pelin keskuksena toimii Copacabanan ranta, jossa Mii-hahmo tallustelee ympäriinsä keräillen vinkkejä lajeihin sekä eri maiden lippuja pienten tietoiskujen kera. Aluksi rannalta ei löydy mitään muuta kuin mahdollisuus mättää yksittäisiä lajeja. Tämän jälkeen aukeaa mahdollisuus olympiaturnauksiin joko yksin tai yhdessä kaverin kanssa. Tämän jälkeen aukeaa vaatekauppa, jonka jälkeen aukeaa speedrun-pelimuoto. Avattavien asioiden lista on todella pitkä, mikä tarkoittaa sitä että peli on pääsääntöisesti suunniteltu "seikkailuksi". Varsinainen bilepelimuoto aukeaa vasta pitkän pelaamisen jälkeen, samaten Amiiboilla avattavat erikoishaasteet. Kolikon kääntöpuolella peli sitten tarjoaakin yksinpelattavaa ihan mukavan mittavasti.

Pitkälle asti pelaaminen sitten kannattaakin. Tällä kertaa nimittäin biletetään Heroes Showdown -nimisen pelimuodon parissa, maksimissaan neljän pelaajan voimin. Heroes Showdown on aika pitkälle onnistunein bilepelimuoto sarjassa tähän asti, onneksi. Pelimuodossa Sonicin ja Marion satunnaisesti arvotut joukkueet ottavat mittaa toisistaan satunnaisesti arvotuissa urheilulajeissa. Hävinnyt hahmo poistuu pelaajan rosterista, siinä missä voittaja saa voitostaan vaihtelevan bonuksen, jolla voi esimerkiksi poistaa lisää hahmoja viholliselta. Tätä rumbaa jatketaan 10 kierroksen ajan, tai niin kauan, kunnes vastustajan kapteeni, eli Mario tai Sonic on saatu niitattua jossain lajissa. Pelimuoto on aivan erinomaista hupia ja vastustajan suolaaminen todella hauskaa. Lisätyt bonukset tekevät tappioista välillä todella karvaita ja koska heikommissa lajeissa ei kukaan saa taidollista etusijaa, matseissa mennään tosissaan eikä meinata.

Heroes Showdown ja muutama erinomainen urheilulaji pelastavat muuten epätasaisen paketin. Onnistuneen 3DS-version jälkeen Wii U -peli ottaa muutaman askelen taaksepäin, mutta ainakin talon 10-vuotias virtuaaliurheilukonkari piti pelaamastaan - ja rökitti isäukkonsa kerta toisensa jälkeen, mutta se on sivuseikka. Lisää lajeja ja vähemmän lukittua sisältöä olisi tehnyt tästä huomattavasti helpommin suositeltavan paketin, nyt Mario & Sonic at the Rio 2016 Olympic Games kannattaa oikeastaan napata vain, jos olympialaispelin kuume on niin polttava, että jotain on vain pakko pelata.

Tämä on mainos:
Mario & Sonic at the Rio 2016 Olympic GamesMario & Sonic at the Rio 2016 Olympic Games
HQ
HQ
HQ
Mario & Sonic at the Rio 2016 Olympic Games
06 Gamereactor Suomi
6 / 10
+
Heroes Showdown, puolet lajeista erinomaisia, yksinpelissä on mukavasti mittaa
-
Puolet lajeista surkeita, Dream-lajien puuttuminen, liikaa sisältöä lukittuna alussa
overall score
is our network score. What's yours? The network score is the average of every country's score

Aiheeseen liittyviä tekstejä



Ladataan seuraavaa sisältöä