Suomi
Gamereactor
arviot
Ultra Street Fighter II: The Final Challengers

Ultra Street Fighter II: The Final Challengers

Switchiä ei ole tehty tappelupelejä varten.

Tilaa uutiskirjeemme tästä!

* Pakollinen tieto
HQ

Street Fighter II on ollut suosikkipelini siitä lähtien, kun 15-vuotiaana sitä ensi kerran kokeilin jouluna 1992. Peli on kestänyt aikaa ennen kaikkea ohjauksensa ansiosta: pelaaja tuntee olevansa kaiken aikaa täysin oman kohtalonsa herra Street Fighter II:n parissa. Tämä keskeinen ominaisuus kantoi läpi koko Super Nintendon aikakauden. Myöhempien vuosien aikana julkaistuihin päivitettyihin versioihin on lisätty koko ajan uusia ominaisuuksia. Tästä huolimatta Street Fighter II on yleensä loistavaa viihdettä valitusta versiosta riippumatta, ja Sonic Boomit kera Hadoukenin lähtevät sormista aina yhtä helposti.

Nintendo Switchin Ultra Street Fighter II: The Final Challengers kuulostaa ajatuksena oikein hyvältä. Ongelmaksi muodostuu se, ettei Switchiä ole suunniteltu tällaista peliä varten. Joy-con-ohjaimet tuntuvat käsissä pieniltä, ja nappien paikat ovat varsin kaukana toisistaan. Toimiihan se kyllä, mutta paremminkin voisi olla. En edes halua tietää kuinka paljon ilmoille pääsi kirouksia arvioprosessin aikana siksi, ettei taistelijani toteuttanut ohjaimella annettua liikettä haluamallani tavalla. Ankaralla harjoittelulla oppii onneksi paremmaksi ajan kanssa.

Ohjausongelmaan on ilmiselvä ratkaisu: Pro Controllerin ristiohjain. Pahaksi yllätykseksi sekään ei toimi ongelmitta: Guile hyppää kun pitäisi perääntyä, ja Vega kyykistyy kun pitäisi edetä. Kyse ei ole omasta taitamattomuudestani, sillä muutkin Gamereactorin toimittajat ovat huomanneet täsmälleen saman ongelman. Tämä pakottaa käyttämään pelatessa analogitatteja, jolloin meno on sellaista kuin pitääkin. Harmillista vain, etten olisi halunnut pelata Street Fighter II:sta tateilla.

Ultra Street Fighter II: The Final ChallengersUltra Street Fighter II: The Final ChallengersUltra Street Fighter II: The Final Challengers
Tämä on mainos:

Pakko se on myöntää: huolimatta vuosikymmenien fanituksestani Street Fighter II:n parissa Ultra Street Fighter II: The Final Challengersin pelaaminen ei ole hauskaa. Ei vaikka Capcom on päivittänyt pelin ulkoasua ja lisännyt laajakuvatuen. Kaltaiselleni ikiaikaiselle fanipojalle tämä tuntuu kuin pelaisi Sonic the Hedgehog -peliä tabletin kosketusnäytöllä. Kaikki tuntuu vaikeammalta kuin sen pitäisi olla.

Nautintoa eivät lisää edes kaksi uutta hahmoa (Evil Ryu ja Violent Ken), mahdollisuus pelata kaverin kanssa kaksin tekoälyä vastaan ja erityisen outona lisäyksenä pelimuoto Way of the Hado. Tarkoituksena on tehdä liikeohjauksen keinoin Hadouken-liikkeitä ja voittaa siten vastustaja. Kumma kyllä tämä pelimuoto oikeasti toimii, mutta muutaman kerran jälkeen sen pariin ei viitsi palata.

Itselleni suurin huomion kohde on kokoelma kuvia, jotka välittävät ilahduttavasti Street Fighter -sarjan historiaa. Otoksia on todella paljon, ja niitä on kaunis katsoa. Ehkä tämä kiteyttää hyvin, mistä Ultra Street Fighter II: The Final Challengersissa on lopulta kyse. Sisältöä on paljon, mutta se tärkein asia - ydinpelattavuus - on pielessä. Switch-konsolin suunnittelu ei yksinkertaisesti mahdollista nautinnollista kokemusta tällaisen taistelupelin parissa.

Ultra Street Fighter II: The Final Challengers olisi voinut olla hyvä. Nintendo voisi ehkä tulevaisuudessa julkaista erityiset taistelupeleihin räätälöidyt joy-con-ohjaimet. Tällä hetkellä tilanne on kuitenkin se, että Street Fighter II:n pariin haluavien kannattaa valita melkein mikä tahansa muu versio nyt julkaistun uuden Switch-pelin sijasta.

Tämä on mainos:
Ultra Street Fighter II: The Final ChallengersUltra Street Fighter II: The Final ChallengersUltra Street Fighter II: The Final ChallengersUltra Street Fighter II: The Final Challengers
HQ
HQ
HQ
05 Gamereactor Suomi
5 / 10
+
Paljon sisältöä, kaunis omaperäinen grafiikka, eläväinen musiikki, tuttu taistelu
-
Huono ohjaus, Way of the Hado on turha, huono tuki Pro Controllerille
overall score
is our network score. What's yours? The network score is the average of every country's score

Aiheeseen liittyviä tekstejä



Ladataan seuraavaa sisältöä