Suomi
Gamereactor
arviot
Yonder: The Cloud Catcher Chronicles

Yonder: The Cloud Catcher Chronicles

Kaunista mutta ohutta yläpilveä

Tilaa uutiskirjeemme tästä!

* Pakollinen tieto
HQ

Yonder: The Cloud Catcher Chroniclesissa pelaajan luoma hahmo huuhtoutuu haaksirikon jäljiltä Gemea-saarivaltion rannoille. Pahan Murk-sumun valtaan joutunut Gemea pitää sisällään vastauksia pelihahmon kohtaloon liittyviin kysymyksiin, käsittämättömän komeita maisemia, söpöjä elikoita - ja aivan liikaa itseään toistavia noutotehtäviä.

Yonder: The Cloud Catcherin alku on yksinkertaisuudessaan kieltämättä toimiva, mutta muistuttaa uimakoululaisen viskaamista altaan syvään päähän. Pelaajalle ei anneta sen kummempia tavoitteita tai edes kunnollista suuntaa, mihin pitäisi lähteä kulkemaan pääjuonen edistämiseksi, vaan Yonder luottaa pelaajan itseohjautuvuuteen. Jos tämä onnistuu jotenkin harhailemaan lähimpään kylään ja saamaan sieltä tukun sivutehtäviä, peli kyllä käynnistyy hitaasti mutta varmasti. Tehtävät ohjaavat pelaajaa etenemään Gemeassa kauemmaksi alkupisteestä, ja samalla tarinakin alkaa saada hitaasti ilmaa siipiensä alle.

Ensimmäinen hetki Gemean kamaralla on mieletön kokemus - hahmon ympärille levittäytyy loputtomiin kaunista vehreää maastoa, tuuli kutittelee ruohikkoa ja lähellä on söpöjä möhkälemäisiä puhvelielikoita. Yonderin grafiikka on eri alueilla aina yhtä yksityiskohtaista, näyttävää ja tunnelmallista. Pelin valaistustehosteet tekevät kauppansa ennen kaikkea ilta-aikaan, kun pelihahmo viipottaa hauskannäköisesti laakeissa maisemissa lyhdyn kanssa. Pelin ihmishahmot ovat ihan hauskan näköisiä veijareita, joiden yksinkertaisiin mutta suurisilmäisen sympaattisiin olemuksiin on selvästi lainattu inspiraatiota Oceanhornista ja The Legend of Zelda: Wind Wakerista. Ääninäyttelyä ei ole tarjolla lainkaan, eivätkä taustalla soivat kappaleet jää juuri päähän soimaan, vaikka ne ovatkin toki tunnelmallisia.

Yonder: The Cloud Catcher ChroniclesYonder: The Cloud Catcher ChroniclesYonder: The Cloud Catcher ChroniclesYonder: The Cloud Catcher Chronicles
Tämä on mainos:

Pelaaja pystyy keräilemään ympäristöistä kivien, keppien ja siementen kaltaisia resursseja talteen, joita tarvitaan tehtävissä ja varusteiden kasaan askartelemisessa: arsenaaliin mahtuu niin onkivapaa, kirvestä kuin hakkuakin. Harmi vain, että oikean vehkeen valitseminen on toteutettu todella kömpelösti vähän Stardew Valley'n konsoliversioiden käyttöliittymän tyyliin niin, että pelaajan on ohjaimen olkanäppäimillä käytävä aina läpi kaikki työkalut ennen oikean osumista kohdalle. Tämä johti pelin edetessä siihen, että huomasin jättäväni kiviä louhimatta ja puita haloiksi hakkaamatta laiskuuttani, koska en viitsinyt kaivella aikaa vievästi kirvestä esille.

Yonder: The Cloud Catcher Chronicles on mainostanut itseään vahvasti pasifistisena pelikokemuksena, jossa ei ole ollenkaan taisteluita - Gemean valloittanutta Murk-mörkösumuakin manataan väkivallattomasti tiehensä pelaajan vapauttamien henkiolentojen avustuksella. Tämä on varmasti esimerkiksi jälkikasvulleen sopivaa pelaamista etsiville hieno juttu, mutta harva piltti jaksaa tarpoa Yonderin tarjoamassa tylsyydessä. Juonitehtävätkään eivät tarjoa mitään kummempia kommelluksia, vaan ne jäävät muun sivutehtäväsälän sekaan yhtä itseään toistavan suunnittelunsa kanssa.

Pelin tarjoamat runsaat tehtävät ovat nimittäin jatkuvasti samaa kamojen roudaamisen, valmistamisen ja etsimisen ympärillä pyörivää touhuilua. Etsipä sitten vaatetusta muotitietoiselle variksenpelättimelle tai alun haaksirikossa kadonneita seiloreita, tällainen noutotehtävien vyöryttäminen alkaa puuduttaa todella nopeasti. En halua profiloitua liiaksi peleihin väkivaltaa ja tappamista vaativana ihmisenä, mutta edes jonkinlaiset toimintaosuudet tekisivät kokonaisuudesta huomattavasti elävämmän ja vaihtelevamman. Tämä on toiminut loistavasti niin ikään näpertelypainotteisessa Stardew Valley'ssa, jossa esimerkiksi hirviöitä kuhisevan kaivoksen tonkiminen häivyttää pelin muuten niin itseään toistavan rakenteen hienovaraisesti taka-alalle. Yonderin rakenne puolestaan ei oikeastaan muutu mitenkään ensimmäisen pelitunnin jälkeen, ja peli jää jatkuvaksi leppoisan tunnelman ja tylsyyden välillä tasapainoiluksi.

Vaikka Yonder onkin yksi viime aikojen komeimmista peleistä, ja sen maailmaan on kiva palata välillä tutkimaan uusia alueita, pelikokemus jää turhan tyhjäksi ja harvinaisen itseään toistavaksi. Rentoa fiilistelyä ja kepeää kesäpelaamista kaipaavien kannattaa toki antaa tilaisuus tälle avoimen maailman haahuilulle, mutta aiemmin lajityyppiin tutustuneet tuskastunevat Yonderin onttouteen varsin nopeasti.

Tämä on mainos:
Yonder: The Cloud Catcher ChroniclesYonder: The Cloud Catcher ChroniclesYonder: The Cloud Catcher ChroniclesYonder: The Cloud Catcher Chronicles
HQ
HQ
05 Gamereactor Suomi
5 / 10
+
Upea ulkoasu, rento ja kiva tunnelma
-
Itseään toistavat tehtävät, yleinen tasapaksuus, ontto juoni
overall score
is our network score. What's yours? The network score is the average of every country's score

Aiheeseen liittyviä tekstejä



Ladataan seuraavaa sisältöä