Dr. Kawashima's Devilish Brain Training

Nintendo DS -aikoina suosituksi muodostuneet, neurotieteilijä Ryuta Kawashiman naamalla brändätyt aivojumppapelit olivat käsikonsolin alkutaipaleen kiintoisimpia tuttavuuksia. Käsikonsolin alkutaipaleella lanseeratut pelit käyttivät kaikkia silloin uuden konsolin ominaisuuksia hienosti ja tietystä kuivakkuudestaan huolimatta pelit olivat pieni menestys myös Euroopassa. Siksipä sarjan neljännen osan saapuminen vasta nyt Eurooppaan ihmetyttää. Peli julkaistiin nimittäin Japanissa päivälleen viisi vuotta sitten ja Amerikassakin nelisen vuotta takaperin.

Aikajana sikseen, sillä neljäs Kawashima on monella tavalla saman kaltainen tuttavuus kuin edellisetkin sarjan pelit. Pikselöidyn (ja eittämättä edelleen varsin karmivan) pikseli-Kawashiman johdatuksella peliä päivittäin pelaamalla muistin ja keskittymiskyvyn pitäisi parantua. Tätä tarkoitusta varten peli tarjoaa liudan erilaisia aivopähkinöitä, jotka luonnollisesti vaikeutuvat sitä mukaa, kun peli etenee ja päivät kuluvat.

Suuri osa tehtävistä on tyypillisiä laskemiseen ja lukemiseen, sekä visuaaliseen hahmottamiseen liittyviä. Devilish Brain Training tähtää nimenomaan pelaajan keskittymiskyvyn parantamiseen, mikä sattuneesta syystä kuulostaa itselleni varsin hyvältä asialta! Tämän vuoksi päivittäiset harjoitukset ovat myös entistä reilusti vaikeampia, mistä Devilish-etuliite ilmeisesti on Eurooppaan pelin nimeen keksitty.

Totuus on kuitenkin varsin karu. Sarjaan kuuluva kuivakkuus on edelleen tallella, mutta uudet keskittymistehtävät ovat todella tylsiä ja turhauttavia tuttavuuksia, eikä niitä tee mieli juurikaan harjoitella päivittäin. Suurimmaksi osaksi tehtävät painottuvat aktiiviseen muistamiseen, eli esimerkiksi laskutehtävissä tulee muistaa, mikä oli pari laskutehtävää sitten näytetyn laskun tulos. Tai sitten pelataan muistipeliä tiukoilla säännöillä, jossa kunkin kortin saa kääntää ainoastaan kahdesti. Kuulostaako kivalta? Siinä tapauksessa jatkuvasti höpöttävä Kawashima vie viimeisenkin innon touhusta. Pikselipään seminaarit, joissa hahmo selittää yhtä sun toista aivojen toiminnasta ei ole järin mielekästä seurattavaa.

Onneksi mukana on myös edellisistä peleistä tuttuja, kivempiä tehtäviä, mutta ainoastaan "aivojen lepuutusta" varten, sekä tietty muutama pätevä klassinen pulmapeli, kuten Columns-variantti Blubber Blast. Vanhojen tehtävien rinnalla uusien harjoitusten turhauttavuus tosin vain korostuu. Erilaisia tehtäviä ei edelleenkään ole myöskään kovin paljoa ja kaikki oleellinen on avattu reilussa viikossa aktiivisesti treenailemalla.

Tieteellisestä näkökulmasta en osaa Brain Trainingia sen kummemmin arvioida, mutta pelinä kokonaisuus on kehno. Pelattavaa ei ole paljoa ja se vähäkin on suurimmaksi osaksi tylsää. Esillepano ei ole juuri sarjan ensimmäisten osien jälkeen parantunut, eikä kokonaisuudesta löydy oikeastaan mitään erityisen innostavaa, mitä nyt vapaaehtoiset pulmapelit ovat ihan mukavia pelattavia. Jos taloudesta löytyy Wii U, sen virtuaalikonsolista on halvalla ostettavissa ensimmäinen Brain Training. Se on edelleen ihan mukavaa aivopähkinöintiä, tämä osa kannattaa jättää sen sijaan väliin.