Come and Find Me

On olemassa ihmistyyppi, joka nauttii elokuvien avoimiksi jäävistä lopuista. Tällä tavalla katsoja saa itse kertoa tarinan loppuun valmiin selityksen sijasta. Itse en kuulu heihin: haluan, että tarinalla on selkeä, alku, keskikohta ja tyydyttävä lopetus. Come and Find Me ei ole sellainen elokuva. Alati tihentyvä tunnelma yhdessä hitaasti avautuvan mysteerin kera pitää katsojan otteessaan jättäen lopulta tarinansa roikkumaan ilman minkäänlaista ratkaisua. Tällä tavalla katsoja kokee leffan katsomiseen käytetyn ajan menneen tyystin hukkaan.

David (Aaron Paul) viettää omasta mielestään täydellisen onnellista yhteiselämää Clairen kanssa (Annabelle Wallis). Eräänä aamuna Claire on kuitenkin kadonnut kuin maan nielemänä. Yli vuoden ajan etsittyään David pääsee lopulta jäljille. Tyttöystävä näyttääkin eläneen kaksoiselämää. Alkuun päästyään David ei kykene lopettamaan ajoissa, vaan tempautuu mukaan... johonkin. Elokuva ei lopulta kerro, mistä oikeastaan on kysymys.

Äärimmäisen ärsyttävästi vajaaksi jäävää loppuratkaisua lukuun ottamatta Come and Find Me on varsin mallikelpoisesti tehty elokuva. Positiiviset takautumat vaihtelevat harmaan ja uhkaavan nykyhetken kanssa. Siirtymät takaumien ja nykyhetken välillä eivät aina ole onnistuneita tuottaen jokseenkin poukkoilevan kerronnan. Toisaalta takaumien ja nykyajan käytetty väripaletti on selvästi erotettu toisistaan, joka puolestaan helpottaa kohtauksen kronologista hahmottamista.

Tempo ei ole aivan hidasta draamaa, mutta ei myöskään menevää toimintaelokuvaa. Tällainen välimallin toteutus kielii siitä, että ohjaaja ei ole vielä täysin tietoinen omista vahvuuksistaan. Toinen vaihtoehto on tietenkin se, että valittu ratkaisu on täysin tietoinen. Olisi silti ollut parempi vuorotella leikkauksissa ja tempossa selvästi hitaan draaman ja nopean toiminnan välillä eikä muovata tällaista omanlaistaan keskitietä, joka ei ole oikein kumpaakaan.

Näyttelijät hoitavat työnsä kelvollisesti. Kukaan ei jää varsinaisesti mieleen sen enempää hyvässä kuin pahassakaan. Yleinen henkilöhahmojen tasaisuus ja hajuttomuus aiheuttavat sen, että katsojaa motivoivaksi tekijäksi jää mysteerin selviämisen odotus. Ja juuri tätä siis ei koskaan saada. Juuri siksi Come and Find Me on lopulta niin karvas pettymys.

Lisämateriaalina on seitsenminuuttinen täysin mitäänsanomaton ja turha katsaus kulissien taakse. Tekijät eivät onnistu tuomaan esiin mitään, mitä ei olisi jo huomannut itse elokuvan katsomalla. Come and Find Me soveltuu pyörimään taustalle illanvieton ajaksi, jonka päätarkoituksena on vaihtaa kuulumisia kavereiden kanssa. Sen enempää tälle elokuvalle ei kannata ajatuksiaan uhrata.